Arjen helmiä

Arjen helmiä

lauantai 16. tammikuuta 2016

Remonttikuulumiset

Meidän muutaman viikon evakkomatka vanhempieni mökille on vaihtunut nyt kolmen kuukauden mittaiseksi seikkailuksi maaseudun rauhaan. Näin luonnonlapsena olen nauttinut aivan suunnattomasti olla täällä veden äärellä kuunnellen hiljaisuutta ja tehden lapsen kanssa retkiä läheiseen sadunomaiseen metsään. Puusauna on ollut myös ihanan rentouttava ja Milastakin on kuoriutunut oikea tehokylpijä, pikku saunatonttu.

Myönnettäköön, että yhden kerran minullakin on tullut ikävä kaupunkiin. Muutama viikko sitten elohopea painui lämpömittarissa kolmeenkymmeneenyhteen asteeseen ja isäni sanoin, mökki alkoi paukkaa liitoksistaan. Ikkunaverhoilla oli aivan oma svengi menossa, kun ne tanssivat hirsien välistä puhuttavan tuulen mukana. Putket vetivät itsensä umpijäähän, mikä tarkoitti sitä, että suihkussa ei käyty, astioita ei tiskattu eikä vessaan ollut mitään asiaa. Ulkohuussin styroksinen rengas ei lämmittänyt sitten niin kumpaakaan päätä. Viimeinen silaus oli, kun ovenraosta sisään livahti pikkunen hiiri pienine korvineen. Mila oli tietysti innoissaan uudesta lemmikistämme ja varsin hauskaa siitä teki se, että äiti ja isi jahtasivat kotihiirtä ympäri tupaa. Paukuttavista pakkasista kuitenkin selvittiin ja mikä hienointa, mökki pysyi kasassa. 


Rempallaan oleva remppa on näyttänyt nyt valoa valmistumisesta ja saa nähdä päästäänkö jo lähiviikkoina testailemaan kotia. Kirjoittelen tänne pian, miltä tilanne näyttää. Pysyykö silmät kosteusvaurioremontin jälkeen vielä päässä ja tuleeko kodista meidän ikioma pesä? Jännittäväähän tämä on ja varsinkin, kun kaikki on mahdollista. Apua!


Talvisen aurinkoista viikonloppua kaikille! 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti