Arjen helmiä

Arjen helmiä

tiistai 15. maaliskuuta 2016

Pikku Anna-Sofia

Minun piti kirjoittaa tänään aivan eri aiheesta, mutta yläkaapista löytämäni pienen pieni laatikko muuttikin suunnitelamani. Aloin tutkia rasian sisältöä ja sieltä löytyi lapsuuden kuviani, joita en ollut koskaan aiemmin nähnyt. Jostain syystä tuli ihan liikuttunut olo, kun katsoin niitä. Luulen, että liikutus liittyi osittain siihen, että tuossa vaiheessa olen vielä terve. Minuun ei koske ja saan hymyillä vapautuneesti. Nurmikko kutittaa varpaita. Minun on hyvä olla. 

Äiti on aina sanonut, että olin lapsena hyvin kiltti ja kaikkeen tyytyväinen. Olen edelleen kiltti, välillä ehkä liiankin. Minun on vaikea näyttää suuttumusta tai ärsytystä, pystyn vain kirjoittamaan ne tunteet ylös. Edelleen olisin myös tyytyväinen lähes kaikkeen, mutta sairaus tuo paljon rajoitteita. On ollut erittäin vaikea hyväksyä, että en pysty asumaan kuin tarkoin valituissa asunnoissa, en pysty ostamaan kuin tietynlaisia huonekaluja ja yleensäkin tuotteita, työkyky on rajallinen, joudun käymään paljon lääkäreissä ja kontrolleissa, suunnitelmia joudutaan vaihtamaan usein... Tämä sairaus sotii niin paljon omaa luonnettani vastaan, että sen hyväksyminen on vaatinut paljon työtä. Ja se työ jatkuu edelleenkin.
 

Silti näen noissa kuvissa vieläkin jotain tuttua. Sen saman herkän Anna-Sofian. Siniset silmät, jotka hymyilee huonoinakin päivinä. Sen pienen empaattisen tytön, joka haluaa toisille hyvää. Tytön, joka luottaa tulevaisuuteen ja sisukkaasti tavoittelee unelmiaan. Tytön, joka nousee pystyyn, vaikka kaatuu kerta toisensa jälkeen. Tytön, joka rakastaa elämää.


3 kommenttia:

  1. Ihana päivitys <3. Tiedän, mitä tarkoitat sillä usein katsoessani lapsuuden kuviani ajattelen, että tuolloin olin vielä terve. Se ei tarkoita sitä, ettenkö nauttisi elämästä tänäänkin, vaan se on ehkä enemmän sellainen haikea toteamus. Tsemppiä sairauden kanssa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 Minulla on ihan sama, että enemmän haikea kun surullinen fiilis. Tsemppiä sinullekin kovasti!

      Poista
    2. Kiitos! <3 Minulla on ihan sama, että enemmän haikea kun surullinen fiilis. Tsemppiä sinullekin kovasti!

      Poista